© Lappeenrannan kaupunki
Lappeenrannan elinkeinotoiminnan toimialarakenne on samantyyppinen kuin koko maassa keskimäärin. Alkutuotannon työpaikkojen osuus oli vuoden 2012 lopussa 2,2 %, jalostuksen 23,5 % ja palvelujen 73,5 % (Tilastokeskus). Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan osuus alueen koko työpaikoista on kuitenkin noussut suuremmaksi kuin valtakunnallisesti.
Myös teollisuudella on merkittävä rooli Lappeenrannassa. Toimialan liikevaihto vastaa 39 % alueen kaikkien yritysten liikevaihdosta. Teollisuuden henkilöstömäärä vuonna 2013 oli 16 % kaikkien yritysten ja muiden organisaatioiden henkilöstöstä. Lappeenrannan merkittävin teollisuudenala on paperiteollisuus. Täten Lappeenrannan teollisuuden liikevaihdon kehitys noudattaa pitkälti metsäteollisuuden viennin suhdannevaihteluita. UPM-Kymmenen Kaukaan sellu- ja paperitehdas on Lappeenrannan suurimpia työllistäjiä. Merkittäviä muita yksityisen sektorin työnantajia alueella ovat Fazer Makeiset Oy, Vaasan, Outotec sekä kalkkikivituotevalmistaja Nordkalk, eristevalmistaja Paroc Oy Ab, Metsä Fibre ja Stora-Enso.
Kasvihuonekaasupäästöt
Lappeenrannan asukaskohtaiset päästöt vuonna 2012 olivat 7,4 tCO2e. Kaukaan Voiman myötä kaukolämmön päästöt Lappeenrannassa ovat jo pienentyneet merkittävästi. Kokonaispäästöissä sähkön ja tieliikenteen päästöt ovat merkittävimmässä roolissa.
Materiaalihäviöt
Lappeenrannan materiaalihäviöt vuonna 2012 olivat yhteensä 233 800 tonnia. Tästä määrästä kaatopaikalle sijoitettuja jätteitä oli 215 100 tonnia ja polttoa 18 700 tonnia. Lappeenrannan jätteiden koostumukseen vaikuttaa alueelle keskittynyt metsä- ja paperiteollisuus. Alueella syntyy merkittäviä määriä kuorijätettä, haketta ja purua, joita ei kuitenkaan huomioida materiaalien häviölaskennassa. Metsä Board Oy:n tehtaalta syntyi poltettavaksi 9 500 tonnia primäärilietettä, jota ei ole huomioitu häviölaskennassa sen kuitupohjaisuuden vuoksi ja koska sille ei juuri ole kierrätysmahdollisuuksia. Tällaisia toki olisi syytä tulevaisuudessa silti kehittää.
Ainoastaan 900 tonnia alueelta polttoon lähtevistä materiaaleista oli kierrätettäviä uusiutumattomia tai biohajoavia. Lappeenrannan alueella poltettavia materiaaleja oli noin 17 800 tonnia. Tämä määrä muodostui lähes kokonaisuudessaan vähemmän uusiutuvia ainesosia sisältävästä tai kierrätykseen paremmin soveltuvista teollisuuslietteistä, joita poltettiin Metsä Fibre Oy:n tehtaalla sekä UPM-Kymmenen Kaukaan tehtailla.
Lappeenrannan kaatopaikkasijoituksen määrä oli 215 100 tonnia. Suurimpia kaatopaikalle päätyviä jätevirtoja olivat kaivosjätteet ja maa-ainekset (173 600 tonnia), jotka lähes kokonaisuudessaan olivat rikastushiekkaa. Lisäksi kaatopaikalle päätyi 23 900 tonnia kiinteitä teollisuusjätteitä ja 13 100 tonnia kiinteitä yhdyskuntajätteitä. Teollisuusjätteet koostuivat pääosin soodasakasta, kalkista ja tuhkista. Rakennusjätteitä kaatopaikalle vietiin 3 000 tonnia.
Ekologinen jalanjälki
Lappeenrannan ekologisen jalanjälkilaskelman perusteella lappeenrantalainen käyttää puupohjaista energiaa noin 5200 kWh/hlö. Keskimääräisen lappeenrantalaisen kulutuksen ekologinen jalanjälki on noin 6,8 globaalihehtaaria vuodessa.