YLE: Näin lämpökuoppa varastoi syksyn energiaa talven varalle – Tanskassa se onnistuu jo, ja nyt sitä hamutaan Hyvinkäälle

Uutinen 31.8.2022 klo 14.00

Lämpövaraston ansiosta öljyn ja maakaasun poltto vähenee. Samankaltaisia varastoja voisi rakentaa Suomeen yli parikymmentä, arvioi professori Esa Vakkilainen.

Vielä tänään vanha soramonttu Hyvinkään Kulomäessä näyttää juuri niin tavalliselta kuin soramontulta odottaa sopii. Mutta jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, kahden vuoden kuluttua samalla paikalla lämmitetään valtavaa vesisäiliötä.

Säiliö olisi yksi ratkaisu energiamurroksen haasteeseen. Sen avulla kaupungin lämmittämisen päästöt vähenevät ja hinnan pitäisi olla nykyistäkin vähemmän maailman myllerrysten varassa.

– Oli kyse sitten fossiilisten tai biomassan polttamisesta, niin tässä maailman ajassa tuotantokustannukset ovat nousseet. Tämän ja muiden uusiutuvien energiaratkaisujen avulla tavoitteemme on hävittää lähes kaikki fossiilinen polttoaine normaalituotannosta, sanoo asiakkuus- ja verkostopäällikkö Sami Pesonen Hyvinkään Lämpövoimasta.

Varasto siirtää ylimääräistä lämpöä syksyltä talvelle

Energiavaraston tarkoitus on siirtää lämpöä niille hetkille, kun lämpöä eniten tarvitaan. Ennen talven tuloa vesi lämmitetään yli 80-asteiseksi ja kun lämpötila laskee alle 5 pakkasasteen, vedestä otetaan energiaa kaukolämpöverkkoon. Talven jälkeen vesi on jäähtynyt noin 40 asteeseen.

Ainakin alkuvaiheessa lämpö on peräisin pääasiassa Riihimäen jätteenpolttolaitoksesta, joka tuottaa nykyisin noin 80 prosenttia Hyvinkään kaukolämmöstä. Ongelma on se, että Riihimäellä palaa liekki ympäri vuoden, mutta Hyvinkään kaukolämmön tarve vaihtelee vuodenaikojen välillä. Kesällä polttolaitoksen lämpöä joudutaan haihduttamaan taivaan tuuliin ja talvella se ei yksin riitä kaupungin lämmittämiseen.

Varaston avulla entistä suurempi osa jätteenpolttolaitoksen energiasta saadaan hyötykäyttöön.

Lämpökuoppa tarvitsee tukevan kannen ja säilöö energiaa pitkään

Jotta varastosta ei karkaa lämpöä liikaa talven kylmyyteen, sen päälle tehdään reilun puolen metrin paksuinen kelluva kansi. Pohja vuorataan kauttaaltaan, ettei vesi vuoda maaperään. Varastoidusta lämmöstä alle 30 prosenttia karkaa ympäristöön ja yli 70 prosenttia saadaan lämmittämään hyvinkääläisiä koteja.

– Toki tämä on pilottihanke johtuen Suomen ilmasto-olosuhteista. Kansi- ja pohjarakenne pitää tehdä huolella, ettei tule yllätyksiä lumikuormista ja sulamisvesien hallinnasta. Ne ovat täällä kuitenkin toista luokkaa kuin Tanskassa, jossa tällaisia on käytetty jo pitkään, sanoo Pesonen.

Suomalaisilla energiayhtiöillä on jo nyt käytössään tai suunnitteilla monenlaisia lämpövarastoja. Hyvinkäällä ratkaiseva ero on rakenne: kyseessä ei ole maanalainen luola eikä erikseen maan pinnalle rakennettu säiliö, vaan pikemminkin lämpökuoppa.

Toinen ero on varastoinnin kesto. Tähän asti lämpövarastot on rakennettu pääasiassa lyhyempää, pisimmillään muutaman vuorokauden varastointia varten.

Samankaltaisille varastoille tarvetta muuallakin Suomessa ja Euroopassa

Hyvinkään malli ei välttämättä jää ainoaksi, arvioi Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) professori.

– Hyvinkään tyyppisiä hankkeita voisi Suomessa tehdä ainakin 20–30 eri paikkakunnalla, jossa avoimia kenttiä olisi käytettävissä lähellä kaukolämpöverkkoa. Aivan varmasti myös Saksan, Belgian ja Hollannin suunnalla ollaan kiinnostuneita tämäntyyppisistä hankkeista, sanoo professori Esa Vakkilanen energiayhtiön tiedotteessa.

Yhtiön laskelmien mukaan varasto toisi nykyhinnoilla 1,5 miljoonan euron vuosisäästöt polttoainehankintoihin. Lämpövaraston kustannusarvio on 20 miljoonaa euroa, mutta uuden kokeiluun liittyy paljon riskejä. Näillä luvuilla investointi ei vielä kannata, joten energiayhtiö hakee rakentamiseen 40 prosentin tukea työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Hyvinkään lämpövarasto lukuina:

  • Varaston tilavuus: 500 000 m3
  • Varaston syvyys: noin 20 metriä
  • Varastoalueen pinta-ala: 7 hehtaaria
  • Varastoitavan energian määrä: 20 GWh/vuosi
  • Purku- ja latausteho: 30 MW
  • Hyvinkään kaukolämpöverkon kulutushuippu: 137 MW
  • Hiilidioksidipäästöjen vähennys: 4 400 t/vuosi
  • Säästöt polttoainekuluissa: 1,5 milj. €/vuosi (18,6 GWh)
  • Kustannusarvio 20 milj. €


Teksti: Petteri Juuti
Uutinen YLE:n verkkosivuilla:
Näin lämpökuoppa varastoi syksyn energiaa talven varalle – Tanskassa se onnistuu jo, ja nyt sitä hamutaan Hyvinkäälle