Pienistä puroista kohti suurempaa sivuvirtaa

Uutinen 1.11.2018 klo 13.00
Tekstiili – Ii
Uusia tuotteita tekstiilijätteistä ja -sivuvirroista.

 

Jätelainsäädäntö on muuttumassa 2020-luvulla. Erityisesti muutokset koskevat yrityksiä, jotka eivät voi enää nykyiseen tapaan viedä syntyvää jätettä kunnalliseen jätehuoltoon. Määräykset muuttuvat myös eri jätelajien käsittelyssä ja lajittelussa. Uusia näkökulmia kaivataan – voisiko käytöstä poistettavista materiaaleista syntyä uutta liiketoimintaa?

EU:n jätedirektiivin muutos vuoteen 2025 mennessä tarkoittaa, että Euroopan maiden on järjestettävä erillinen keräys tekstiilijätteille. Tekstiilien keräys ja lajittelu ovat Suomessa vielä lapsenkengissä, eikä sen tilanne maailmalla ole sen parempi. Pelkkä keräys ei ole kierrätystä, vaan on kehiteltävä ratkaisuja tekstiilien jatkojalostukselle ja käytölle. Ratkaisuna voi toimia erilaiset kierrätystoiminnat (mekaaninen, kemiallinen tai terminen sulatus) ja palvelutoiminta (korjaus ja vuokraus). Myös kuluttajilla on suuri rooli – tekstiilejä pitäisi käyttää mahdollisimman pitkään. Kertakäyttökulttuuri ja halpuutus ovat muuttaneet kulutus- ja ostokäyttäytymistä viime vuosina valtavasti.

Suomen ympäristökeskuksen Texjäte-tutkimushankkeen mukaan Suomessa syntyy tekstiilijätettä noin 71,5 miljoonaa kiloa vuodessa. 2000-luvun loppupuolella tekstiilijätteen määrä ja osuus yhdyskuntajätteestä ovat olleet kasvussa. Tekstiilijätteestä 80 prosenttia hyödynnetään energiaksi polttamalla, loput päätyvät kaatopaikalle. Vuonna 2012 vain 1,5 prosenttia tekstiilijätteestä kierrätettiin maailmanlaajuisesti.

Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitetila vuodelle 2030 on selkeä: tavoitetilaan tähtäävät yleiset toimenpiteet vaativat ratkaisuja, joissa julkiset organisaatiot ja yritykset hankkivat ympäristön kannalta kestäviä tuotteita ja ratkaisuja. Ympäristö ja sosiaaliset näkökohdat on otettava hankinnoissa huomioon.

Resurssiviisas kunta

Kunnissa yksittäisen yrityksen tuottaman jätemateriaalin määrä voi olla pientä, mutta alueellisesti yhteenlaskettuna kilomäärät nousevat. Resurssiviisas kunta lähtee siitä, että kunnan päättäjät ovat sitoutuneet asiaan yksimielisesti. Iissä resurssiviisaustiekartta on nostettu kunnan talousarvion ja käyttösuunnitelman pohjaksi.

Tiekartassa on viisi osa-aluetta:

  1.  Energiantuotanto ja -kulutus,
  2. Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne,
  3.  Kulutus ja materiaalikierrot,
  4.  Ruokatuotanto ja -kulutus, ja
  5.  Vedenkäyttö ja luonnonvedet.

Pohjana on Sitran Resurssiviisauden tiekarttamalli ja kriteerit, jotka ovat myös keskeisiä Fisu (Finnish Sustainable Communities) -kriteerejä.

Kulutuksen ja materiaalikiertojen -osa-alueen toimeenpanemiseksi Iin kunta sekä Micropolis Oy ovat aloittaneet kiertotalouden ja resurssiviisauden viemiseksi eteenpäin Tuunataan työtä -yhteishankkeen, jota rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto. Tavoitteena on hyödyntää käytöstä poistettavaa materiaalia, sivuvirtoja. Hankkeen projektisuunnittelija Veli-Pekka Korhosen mukaan tavoitteeksi on asetettu uuden työn, uusiotuotteiden ja uusien liiketoimintojen kehittäminen purkujätteiden, tekstiilien, huonekalujen ja laitteiden kierrätysketjuista. ”Inventoimme kunnan varastot sekä lähdemme selvittämään tuotteiden elinkaarta ja miten käytöstä poistetuille tuotteille voitaisiin tuunata uusiokäyttöä sekä synnyttää uutta työtä”. Hanke sparraa yrityksiä ottamaan koppia myös sivuvirroista.

Iin kunnassa järjestettiin marraskuussa info- ja keskustelutilaisuus, jossa paneuduttiin hoivakotien ja muiden sosiaali- ja terveysalan yritysten näkökulmaan jäteasiassa. Yrityksissä poistuu käytöstä tekstiilejä ja erilaisista materiaaleista valmistettuja hoitovälineitä. Huolestuttavana pidettiin trendiä, jossa esimerkiksi metallisia, uudelleen desinfioitavia hoitoastioita on alettu korvata muovisilla kertakäyttöversioilla. Liinavaatteiden keräämisessä, lajittelussa ja uusiokäytön kehittämisessä nostettiin esille kiertotalouden näkökulmia ja resurssiviisauden hyödyntämistä.

Tuunataan työtä -hanke kestää 2020 vuoden loppuun. Kiertotaloutta kokeillaan, testataan ja tuotteistetaan, jotta sekä Iin kunnassa että alueen yrityksissä on valmiudet toimia, kun jätedirektiivi muuttuu.

Lisätiedot:
Veli-Pekka Korhonen, projektisuunnittelija Iin kunta, puh. 040 674 7662, veli-pekka.korhonen@ii.fi

Helena Ylisirniö, projektikoordinaattori Micropolis Oy, puh. 040 351 3397, helena.ylisirnio@micropolis.fi